Eläköön Viivi!

Viivi on tullut rouvaikään. Meidän oma PikkuHiiviViivi on jo seitsemän vuotta. Synttäreitä juhlittiin eilen rustoluita rouskuttaen. Jotenkin Viivi ei ole enää pikkuinen eikä HiiviViivikään, se kun hallitsee matriarkaalisella otteella koirien alueita täällä meillä ja on muutoinkin niin niin aikuinen. Siitäkin huolimatta pari päivää sitten pidetyissä tokotreeneissä Viivi pomppi kuin vasikka ekaa kertaa kevätlaitumella, tuulesta ja pakkasesta huolimatta. Kuten todettu flatti ei vanhetessaan rauhoitu, vaan paremminkin suorastaan villiintyy. Näin sanottuani otan sen verran takaisin, että on todettava, että Viivi ei missään nimessä ole vielä vanhentunut, eikä millään mittarilla vanha! Viivin päätehtäviä on tällä hetkellä Mintun kouluttaminen. Viivi on siis päässyt (/joutunut) vastikään opetusmestariksi mukaan Mintun treeneihin ja hyvä veturi se onkin ja onneksi välillä toki tehdään joku tason mukainenkin nouto. Tälle vuodellen Viivi tavoitteet ovat enimmäkseen pentujen maailmaan saattamisessa, mutta ehdittäisiinkö kuitenkin myös pariin NOME-kokeeseen ja metsällekin (tällä kertaa kaikki koivet toivon mukaan terveenä) ja luotsata yhdessä sitä Minttua kunnon noutajaksi...

Toiveita että saadaan Viivi pitää koiralauman johtajana vielä pitkään on. Viivin isä on edelleen hyvässä kunnossa. Ikäväksemme kuulimme, että Viivin emä on vuodenvaihteessa jouduttu laittamaan pois kolmentoistavuoden ikäisenä. Mutta sekin on kunnioitettava ikä flatille.

Eläköön Viivi vielä pitkään, vähintään vielä viisi vuotta!