Kyllä sitä välillä pitää jännittääkkin! Näin ilmeisesti juuri Sylvin (Munkhaven Almo Billi) tapauksessa, kun rekisteröinti Suomeen viivästyi väärän paperilappusen takia. Oikea saatiin kyllä Tanskasta, mutta aikaahan se otti. Ja niin kuin niitä muutenkin jänskätettiin niitä Sylvin tuloksia, kun sillähän on takana trauma toiseen etujalkaan, että miten kasvuaikana ollut kipaus on siihen vaikuttanut. Mutta onneksi oli Sylvikin terve! Ainakin siis kyynärpäiden ja lonkkien osalta, tulokset on A/A ja 0/0. Polvethan on jo tiedetty aiemmin terveiksi eli nekin 0/0. Mahtava homma!
Sylvi vietti täällä useamman viikon juoksuhoidossa ja olin siihen hyvin tyytyväinen koko sen täällä oloajan. Se on tietenkin erilainen kuin nämä meidän muut flatit, mutta hirveän kivalla ja jänskällä tavalla. Persoonallinenhan se Sylvi toki on. Siltä löytyy mm. hyvin flattimainen tapa tervehtiä esine suussa ja kiemurrella onnellisena. Sain Katjalta luvan tehdä sen kanssa vähän treeniäkin. Sillä on älyttömän hyvä keskittymiskyky ja markkeerauksissa se on todella hyvä! Jälkeä menee myös maavainulla ja haussa ei ole mikään raketti, mutta tehokas löytäjä varmaan juuri tuon keskittymisen ansiosta. Yhteistyössä Sylvi pysyy, kun sille muistaa olla ystävällinen. Mutta jos positiivista palautetta ei tule, niin jää Sylvikin sitten välille. Korjaamistakin se kestää. Riistaan vaatii vähän totuttelua, mutta nouti meillä variksia, lokkeja ja kania. Uimakoulukin kannatti, sillä Sylvi uskaltautui damin perässä uimasyvyyteen, kun sai vähän mallia muilta. Meidän laumaan Sylvi sopeutui ilman ongelmia, niin kuin olisi aina ollut täällä. Vähän haikeaa oli laittaa Sylvi matkan taas omaan kotiinsa, sillä sen kanssa oli minusta niin mukava touhuta ja kun se on kotioloissakin mukavan rauhallinen, niin olisin voinut itselläkin pitää!
Toivottavasti Sylvin kuulumisia saadaan jatkossakin tänne kirjoitella näin hyvillä mielin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti