...harrastaa meillä Viivi! Ensin sykkelillä reipasta ravia mummulasta tallille ja takaisin ja siinä välissä maastolenkki hevosten tahdissa. Aika sporttista. Näin se kunnon kohotus käy omistajalle mukavimmin.
Meillä on vanha suomenhevosruuna Lento-Ville. Ville on siinä 25-vee vehreässä iässä. Villehän kyllä on ikinuorenoloinen ja näköinen, mutta ei se ori enää ole! Kuitenkin hänhän ei sitä aina muista (ehkä vanhuusiän dementia??). Tallille on tullut sh-ori Hoppunen ja onkin komia ja ISO poika. Siinä se Hoppunen komiasti esitteli ravia ratsastuskentällä, kun Villeä taluteltiin harjattavaksi ja satuloitavaksi. Jopas otti Villeä pannuun tuommoinen elvistely. Komeat hirnunnat, päänheittelyt ja tepastelut sai Hoppunen Villeltä. Jospas tuo oripoika nyt älyäisi häipyä Villen reviiriltä! Mekastus jatkui toki tallissakin vielä. Onneksi oli yleisöä tallilla riittävästi meidän pikkuisen seniilille pikkuruunalle, että tuli kaikille selväksi kuka se kingi oikein on.
Meidän toinen kopukka, hieman nuorempi Pohjois-Ruotsin kylmäverinen Luppiopojken, ei onneksi oriille korvaansa lotkauta. Luppana nyt on muutenkin niin kiltti ja luttunen. Maastoilu sujui pojilta (ja Viiviltä) näpäkkäästi. Ville unohti ehkä että kilpailu-urakin on ohitse, eikä tartteis sieltä Lupin takaa ohi yrittää. Ehkä se on tämä kevät... ihan oli mahdottomana Ville. Juoksentelun jälkeen maistui vedessä kahlailu pojille... Villen kanssa tosin pitää olla tarkkana, ettei kahlailu muutu uintireissuksi (kokemusta on). Sinällänsä tällä kertaa olin tyytyväinen, että istuskelin ison turvallisen Luppanan selässä tämän reissun ajan.
Meillä on tallilla yksi aivan ihana uusikin tulokas... pitää toivoa ettei se tuo vauvakuume itselle vain pääse iskemään.. pikkuori nyt vaan on aika ihana.
Meillä on vanha suomenhevosruuna Lento-Ville. Ville on siinä 25-vee vehreässä iässä. Villehän kyllä on ikinuorenoloinen ja näköinen, mutta ei se ori enää ole! Kuitenkin hänhän ei sitä aina muista (ehkä vanhuusiän dementia??). Tallille on tullut sh-ori Hoppunen ja onkin komia ja ISO poika. Siinä se Hoppunen komiasti esitteli ravia ratsastuskentällä, kun Villeä taluteltiin harjattavaksi ja satuloitavaksi. Jopas otti Villeä pannuun tuommoinen elvistely. Komeat hirnunnat, päänheittelyt ja tepastelut sai Hoppunen Villeltä. Jospas tuo oripoika nyt älyäisi häipyä Villen reviiriltä! Mekastus jatkui toki tallissakin vielä. Onneksi oli yleisöä tallilla riittävästi meidän pikkuisen seniilille pikkuruunalle, että tuli kaikille selväksi kuka se kingi oikein on.
Meidän toinen kopukka, hieman nuorempi Pohjois-Ruotsin kylmäverinen Luppiopojken, ei onneksi oriille korvaansa lotkauta. Luppana nyt on muutenkin niin kiltti ja luttunen. Maastoilu sujui pojilta (ja Viiviltä) näpäkkäästi. Ville unohti ehkä että kilpailu-urakin on ohitse, eikä tartteis sieltä Lupin takaa ohi yrittää. Ehkä se on tämä kevät... ihan oli mahdottomana Ville. Juoksentelun jälkeen maistui vedessä kahlailu pojille... Villen kanssa tosin pitää olla tarkkana, ettei kahlailu muutu uintireissuksi (kokemusta on). Sinällänsä tällä kertaa olin tyytyväinen, että istuskelin ison turvallisen Luppanan selässä tämän reissun ajan.
Meillä on tallilla yksi aivan ihana uusikin tulokas... pitää toivoa ettei se tuo vauvakuume itselle vain pääse iskemään.. pikkuori nyt vaan on aika ihana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti