tiistai 26. heinäkuuta 2011

Onnea matkaan Ärriäiset!

Niinpä lähti viimeinenkin pentu pesästä! Kovin on hiljaista ja rauhallista... Jokos sitä kohta saisi taas pentuja, kun oli ne niin ihania! Ehkä siihen hetki menee kuitenkin.. Mutta onnea uusiin koteihin Sirkku, Ruusu, Riitu, Rene, Rokka ja molemmat Messit. Hassua että jälleen on kaksi samannimistä pentua. Viivin ensimmäisessä pentueessahan on kaksi Iitaa. Toivottavasti tavataan pian! Sillä oli nämä mäyräkoiranalut aika ihania :)

Pentutreffit

Niinpä kokoontui F-pentue ja Sylvi mökkiviikonloppua viettämään. Viivin pennuista olivat paikalla Minttu, Marge, Vilma ja Nemo. Toiminnan täyteiset pari päivää vietettiin yhdessä. Harjoiteltiin noutajaoppien perusasioita, kuten malttia, paikallaoloa, luoksetuloa, seuraamista, damin pitämistä, myös vähän lajitreeniä lähihaun harjoittelun ja muistitehtävien parissa. Pennut pääsivät myös tutustumaan riistaan, käymään veneessä, uimaan ja leikkimään (sitä oli paljon sitä leikkimistä). Sunnuntaina ajettiin myös verijälkeä. Pennuilla tuntui olevan hauskaa ja toivon mukaan muutkin viihtyivät. Keväällä sitten isommat Filurin-treffit kenties?

Viivi onneton rikkoi käpälänsä heti alkuun lauantaiaamuna, joten sepä ei suunnitelmista huolimatta paljoa päässyt reenaamaan. Iitu sen sijaan harjoitteli VERI-koetta varten sitä hakua ja jälkeä. Ongelmaksi voi reenien perusteella muodostua se miten saadaan Iitu ilman noudettavaa pois vedestä...

Sylvi tutustumassa varikseen

Nemo kuvattavana

Vedessä läträämistä

torstai 21. heinäkuuta 2011

Flattileiri 2011

Niinpä starttasi meidän poppoo 9.7 kohti Pomarkkua. Osa jätettiin Ouluun eli ripoteltiin ympäri kyliä ja mukaan lähti koirista Minttu ja Viivi. Leirille saavuttiin 10.7 ja reenejä seuraavat neljä päivää. Osallistuimme Jo ja Richard Hewisonin (kennel Casblaidd) harjoituksiin. Viivi aloitti hieman Richardin ryhmässä villitiimiläisesti reenit. Sinällänsä arvata olisi pitänyt, että markkeerauksen jättäminen on sille vaikeaa, kun se on aina ne saanut hakea. Toki pillitottelevaisuuden nyt siinä olisi pitänyt olla parempaa. Mutta siitä sitten etenimme kohti vakaampaa työskentelyä. Treenien taso oli osittain just sopivaa meille ja osa tehtävistä ehkä vähän helppojakin jopa. Mutta ideanahan onkin oppia itse ja sen suhteen Richardin treenit olivat erittäin hyödylliset. Tuli tutustuttua brittien tyyliin kouluttaa koiriaan ja osittain mennään samoilla opeilla osin oli erilaista lähestymistapaa. Pääsi se Viivi tekemään joitain kivoja markkeerauksia ja linjoja siinä samalla.

Richard kouluttamassa pikku-filureita

Mintun kanssa olimme Jo ja Richardin pentukoulutuksissa ja siellä ihan noudon alkeisasioita eli mm. damin pitämistä, luoksetuloa, paikallaoloa, malttia ja seuraamista. Ja paljon tiedon jakamista, mikä oli parasta.

Jo'n opissa

Muita Filureitakin oli lähtenyt leireilemään, mikä oli tietenkin mahtavaa. Päästiin seuraamaan Jipon (F. Viski-Vihtori) ja Lauran, sekä Topin (F.Vellu-Vermutti) ja Jossun treenejä. Hyvältä ne Viivin pojat näytti, ei tartte häpeillä ;) Topilla tasainen, tarkka tyyli työskennellä ja Jipolla hirvittävä vauhti! Molemmat varsin hienoja!

Pikkuisempia Filureitakin oli mukana, kun Mintun sisaruksista Merlin, Marge ja Väiski oli leirillä. Ihastuttavia ovat! Ja lupaavia. Toivottavasti saivat leiristä paljon kotievästä.

Merlin, Marge, Minttu ja Väiski

Ryhmämme Villitiimi (perustajajäseniä edesmenneet Tahvo - Chiccoxen Bashful Bumpkin ja Masu - Chiccoxen All By Myself) koki murskamenestystä leirillä. Jippo saavutti AVO1-tuloksen Mejästä. Hennan Oodi voitti Totojuoksun ja koko joukkue voitti leirikisan!

Tiimimme menestys huipentui Open Showhun (tuomarina Jo Hewison), jossa Hennan Oodi oli BIS2, onnittelut! Ja Viivin poika Jippo (F.Viski-Vihtori) BIS4 ja parhaiten sijoittunut uros! Paljon paljon onnea! (ja vie se Laura näyttelyyn!). Topi taisi olla käyttöluokan 3. (?) ja pentusista kaikki sijoittuivat pikkupentuluokassa Minttu oli 2. samoin kuin Väiski.

Hieno upea Jippo (F.Viski-Vihtori), kuva H.Mikkonen

Mahtava leiri mahtavassa seurassa, suuret kiitokset järkkäreille, kouluttajille, kaikille Filureita paikalle tuoneille, villitiiminjäsenille, ystäville ja kanssareenareille. Lisää kuvia leiristä tulnee galleriaan.

V-pentueen pojat kokeissa

Nonni, johan se Topi (F. Vellu-Vermutti) on tempun tehny. Hakukokeesta hienot 283p!!! Mikäpäs siinä, kun hommat sujuu. HK3 ja se ensimmäinen 1-tulos sitä KVA-arvoa varten. Noin sitä vain noustaan ensimmäisen koekauden aikana sinne kolmosiin ja aletaan kahmimaan tuloksia. Suuresti onnea Topi ja Jossu. Saas nähdä mitä kaikkea tästä parista vielä tulee :) Ylypeitä ollaan, ei voi muutakaan!

Velipoika Jippo (F. Viski-Vihtori) sitten taas käväisi puolivahingossa MEJÄ-kokeessa. Ja ehkä ne valjaat ja narut kannatti tosiaankin etsiä! Makeat 47 pistettä ja AVO1-tulos Jipolle. Ehkäpä se Laura vie vielä uudestaankin Jipon mejäilemään... Onnittelut!

Nallikin (Zebulons Forever Dorado) käväisi NOME-kokeessa, mutta fasaaniin kompastuminen sattui heille. Tekevälle sattuu, harmitus kylläkin, kun kuulemma koe muutoin meni hyvin, AVO0 heille. Myös Iita (Filurin Vinha-Vanja) käväisi taippareissa, mutta kanihan se jälleen kummitteli. Voi harmi!! Iita on niin näppärä muutoin, joten kyllä se pupuongelma liittyy siihen koetilanteeseen.

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Juoksijoita

Rene, Ruusu, Rokka (Kuka muistaa toisenki "meidän" Rokan!!) ja "Ruttu" ovat lähteneet uusiin koteihinsa. Kolme pentua on vielä täällä kotosalla, mutta nekin lähtevät siitä pian omaan kotiin. Kovin hiljaista on nyt meillä. Toivottavasti pian jo nähdään pentuja uudestaan. Koska se on aina kuitenkin vähän surkeaa laittaa näitä meidän pikkuisia maailmalle, niin piristykseksi lähdettiin eilen katsomaan jotain mitä ei ollakaan ennen nähty.

Virpiniemessä oli greyhoundien ja whippettien suomenmestaruus ratajuoksut ja sinne sitten tuijottamaan. Minullahan on hieman heikko kohta noiden vinttarienkin suhteen, vaikka ei ne ehkä meidän "rotuja" oikein ole. Mutta minusta hienoja koiria. Suosittelen tutustumista ratajuoksuihin! Vitsi että oli sykähdyttävää. Erityisesti lähtö, kun kiihtyvyys on huipussaan ja vauhtikin on sitä 60km/h luokkaa, niin se menee puolessa minuutissa se puolen kilometrin rundi. Ja koirat kyllä loisti juoksuhalujaan. Hienoja eläimiä. Ois se kiva kokeilla miten ne nuo meidän koirat pinkois mutta kyllähän ne noihin verrattuna aika etanoita ovat.

Mistäpä päästäänkin näyttelymaailmaan... joka on osin ehkä turhaan parjattu, mutta olettekos katsoneet miltä näyttää grey, joka näyttelyissä pärjää verrattuna juoksijaan? Selkä on suora, pää ylhäällä, lantio heikko ja selässä ei ole joustoa, takakulmaukset liioitellut... On jotensakin omituista miettiä, miten koirasta jonka tarkoitus on vain juosta mahdollisimman lujaa on tehty sen näköinen? Ja miksi? Eivätkö kasvattajat ja tuomarit enää muista mikä greyhound on? Sama toki myös whippetin kohdalla..

Ilmiö nyt ei sinällänsä ole vain vinttikoirien ongelma. Moniko näyttelykoira nyt sitten oikeasti olisi rakenteensa ja ulkomuotonsa puolesta ideaalisin rodun käyttötarkoitukseen? Ihan oikeasti? Surullistahan se on. Miten hukataan se vinttikoiran ydin ja noutajan ja jopa mäyräkoirankin. Shame shame shame...

Mutta toki näyttelyissä on puolensa. Joissain roduissa yhä edelleen vaalitaan käyttökoirienkin tervettä rakennetta myös näyttelyissä (esim. suomenajokoira), jolloin voidaan näyttelyarvostelua oikeasti käyttää hyödyksi jalostustyössä. Kyllä se käyttö- (ja metsästys-) koirankin rakenne jossain pitäisi arvioida... Kun näyttelyitä karsastetaan, niin kuka sen arvioinnin tekee vai tekeekö?

Ja ovathan näyttelykoirat pääsääntöisesti hyvin hoidettuja ja puhtaita. Nyt jos ne vielä olisivat hyvässä lihaskunnossa ja sen näköisiä että niiltä sujuisi se työ mihin ne on tarkoitettu, niin voisi sitä siellä kehän laidalla viihtyä paremmin.

Ja eläpä mittää... kyllä ne nämä meidänkin hurtat taas raahataan sinne näyttelykehäänkin. On uusia koiria ja vanhatkin ovat kehittyneet. Ei se arvostelu pahaa tee, vaikka ei niissä BIS-kehissä asti tartte juosta. Mutta ne vinttikoirat... ne ne oli hienoja. Seuraavaksi maastojuoksuja sitten seuraamaan...

tiistai 5. heinäkuuta 2011

Aina ei mene niin kuin Strömsössä..

No onhan se nyt ihan hasardia yrittää kuvata 3 aikuista koiraa, joista yksi on Lempi ja yksi Iitu, kahta 5-kuista flattipentua ja vielä dumpata kuvaan pari 7-viikkoista mäykkypentua. Ei ei ei.. tytöt ja pojat elkää kokeilko tätä kotona. Ja jos kokeilette niin avustajia tarvitaan sitten muuten vähintään kaksi.. yksi ei riitä. Ja jos ne saadaan aseteltua jonkinlaiseen sommitelmaan, niin tarkista mihin kamera tarkentaa. Todennäköisesti ei koiriin... Blogin otsikon alla yksi melkein tarkka, melkein oikein valottunut kuva meidän koirista (new commer...kunhan saan kerättyä lisää rohkeutta kuvaussessioon). Kuvassa siis Lempi, Iitu, Minttu, Sylvi, Viivi, Röyhyvihvilä (Sirkku) ja Rätvänä.

Tässäpä esimerkki kauniista koirasommitelmasta. Kuvassa siis Minttu, Sylvi ja Viivi. Tarkennuskin suunnilleen oikein.

Ja sitten suurin osa kuvista näyttää tältä... koirat on suttuja ja puolet on karussa.

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Koiramaista vapaa-aikaa

Sylvi on meillä hoidossa, mikä tarkoittaa, että tilapäisen tilapäisesti meidän talouden koirien päälukema on lisääntynyt 12 kappaleeseen. Sylvilisä ei sinällään kauheasti rasita, se menee ihan siinä samalla kun tuo Minttukin. Ja viihdyttävät toisiaan. Iltaisin haluavat ylimääräisen pihalla riekkumishetkensä, muutenpa ei extratyötä siitä olekaan. Sylvi on siis hyvin sopeutunut tyttöjen laumaan, eikä sillä ole ollut ongelmaa kenenkään kanssa ja hyvin nukkuu koirien huoneessa kavereiden seurassa. Helppo koira :)

Iitukin on joutunut jo koirien huoneeseen yöksi. Mäykkypentuset nukkuvat kaikki samassa boksissa (itse änkäytyvät sinne aina levolle) ja ne on vieroitettu emästä, vaikka Iitu käykin aika ajoin tarkistamassa, että kaikki on pennuilla hyvin. Ne on nämä mäykkypennut ihanan helppohoitosia (ainut että aika ajoin joku karkaa aitauksesta, tykkäävät änkäytyä pieniinki koloihin). Kaikki tulee kutsuttaessa luoksekin jopa! Nukkuvat aamuun astikin.. eivätkä metelöi! Eläinlääkäri on myös pentuset käynyt tarkastamassa ja siruttamassa ja kaikki saivat terveen paperit! Se ero oli flattipentusiin siruttaessa, että melkoisia protesteja koettiin pistämisen yhteydessä... mutta niinpä se olennainen tempperamentin ero siinä näkyykin.

Viikonloppu alkoi meillä jälleen F-pentujen kimppauinnin parissa (mukana myös isot tytöt Hellevi ja Viivi). Kaikkiaan viisi paikallista pentua (Sylvi mukaanlukien) nauttivat viilennyksestä ja toistensa seurasta. Mahtava näky ovat laumassa nämä pennut pitkine koipineen. Ehkä pitäisi vieläkin pitää niitä pentupantoja, että varmasti lähtisi se oma pentu mukaan sieltä joukosta! Samaa näköä siis ovat, jokaisella toki omat uniikit piirteensä.

Lauantaina olikin sitten isosisko-Helmi NOME-kokeessa. Helmin kanssa on treenailti muutamaan otteeseen yhdessä. Teemana on ollut enempi tai vähempi Helmin päätäntävallan vähentäminen ja yhteistyön lisääminen ja tuottaahan se pikkuhiljaa tulosta! Luovutusten sujuessa halutulla tavalla ja kaikkien vaadittujen riistojen löytyessä Helmi ja Kaisu saivat alokasluokan kolmannen palkinnon! Onnea! Vielä jää työstämistä ohjauksiin ja palautusten yhteydessä ei sopisi kylpeä... mutta muutoin kelpo työskentelyä tytöt!

Ohessa kuva Helmistä kokeessa (lainattu Kaisulta..).